Tuntuu välillä melkoiselta vuoristoradalta tämä laiffi. Kaikki hyvin eli ok, mutta kuitenkin jotain uupuu. Alkoi projekti joka saattaa onnistuessaan muuttaa melko paljon meikäläisen elämässä. Saakelisti pitää vaan tehdä duunia tuon eteen. Välillä hiipii mieleen että onko haukannut liian suuren palan, ja riittääkö aika tavotteiden saavuttamiseksi. Luulen kuitenkin että kun olen jonkin asian päättänyt niin siitä mennään läpi, vaikka itkien. Toivottavasti näin on, eikä tule pettymyksiä, pettymyksiä itseensä, ne kun taitavat olla niitä pahimman laisia pettymyksiä. Yrität kaikkesi ja silti et onnistu, se jos mikä on ahdistavaa. Mitäs sitten? Nyt ei tunneta armoa, eikä pisteitä jaeta jos et onnistu 100%:sesti. Epäonnistumisesta voi syyttää vain itseään, et naapurin koiraa joka paskoo sinun pihallesi.

No mutta lippu korkealle ja ilon kautta eteenpäin. Kyllä se siitä lähtee ja parin kuukauden jälkeen ollaan jo paljon fiksumpia.

Ja GF, päivitän kun jaksan. Älä ahdistele mua...