Täällä on muuten nyt sitten toiminta lopetettu, ok?

Tässä on Nuuti....

Tässähän oli nyt sellanen tilanne että meikäläisen ranne oli ollut kipiä jo 10 kuukautta. Kaikki perus keinot oli kokeiltu, venyttely, jäädyttäminen, tulehduskipulääkkeet voiteena ja nappeina.... vaan ei apua... Pakkohan se sitten oli lääkäriin nöyrtyä, suoraan ortopedille ja yksityiseen, vakuutus on hyvä. Olinpa melkein varma että tökkää suoraan piikillä ranteeseen lääkettä mutta ei, tämä lääkärisetä halusi varmistua ettei turhaan neulalla tökätä ja pisti magneettikuvaukseen. No kuvasta sitten näkyi jotta tulehduksen aiheuttamia kudosmuutoksiahan siellä, lääkäri piikillä tökkimään... ei ollut paha, vaikka kuinka kovin on peloteltu että sattuisi ihan saakelisti, normaali pistoshan toi. Reunimmaiset sormet oli hiukan puuduksissa koska aine sisälti puudustusainetta. Nyt on piikistä 4 päivää ja kipua ei enää ole... Tuo jatkuva pakottava tunne ranteesta on poissa, tunne johon ehti jo kuukausien aikana tottua ei kalva enää.

Minusta tuota kammoksutaan liian pitkälle tuota kortisonia... toki sitä ei pidä jatkuvasti tökkiä, mutta on se tuollaisen jatkuvan tulehduksen hoitoon oiva lääke... yks pikku piikki ja thats it. Kohta varmaan vois alotella taas jumppaamisen.

Aamujuoksut sujuu kivasti, 6:00 aamulla ylös 3 kertaa viikossa, ja juoksua sellaset 30-40 minsaa. Viime viikon nilkkaonnettomuus ei enää vaivannu. Hiukan on turvotusta mut ei yhtään kipiä. Kunhan täs nyt saa tasasesti juostua  niin sitte nostetaan juoksun kestoa ja sitten aletaan tekee intervalleja.

Elikkä 88:sissa on TTL-mittaprisma, hieno kapistus.  Mä kun en ole varsinaisia prismamiehiä, vaan diggaan kuilusta niin tuolle prismalle ei oikein ole ollut käyttöä. No nyt olen kuitenna huomannu että jossain tilanteissa se saattas olla ihan hyvä (esim. kännissä, ni ei tarvii roudaa erillistä mittaria). No siihen pitää laittaa patterit että toimii. Huhu kertoi että se toimii 3 kpl LR44 paristoja... No noita prismoja on uus sekä vanha malli. Mulla on vanha. Torppasin kolme paristoa sisään raivoisan roudarinteippisession jälkeen, perään kuulakärkikynän jousta ja kansi kiinni. Ei muuta kun mittaamaan, ja eikös se perkele heittänyt ihan melkoisesti. Sitten selaamaan internetin ihmemaailmaa, josta löyty sata erilaista kombinaatiota paristoille... Hetken pohdittuani asiaa torppasin neljännen moisen pariston sisään ja kas, lukemat järkeentyi, nyt se näyttää oikein. Tosin seillä on se keskimmäinen valo minkä ei pitäs vilkkua mutta mulla vilkkuu... no vilkkukoot perkel, kuhan näyttää oikein.

Eka rulla väriä tuli Koneesta, just nii, se on sen nimi, siis 88:sin... Kone, eiks jeh? kuulostaa hyvältä, ihan niiku omistajansakin. Kone antaa ihanaa jälkeä, sen lyhyt syväterävyys on karkkia mun silmille. Kaikki ruudut suht hyvää tavaraa, toki siis ei oo ollut täys sielu vielä mukana kun on hiukan arvalla, että pelittääkö toi. Ei siis niin että epäilisin sitä, noilla on vaan hiukka paha maine. Nyt ajan Konetta seuraavaksi ilman teippiä, saas nähä vuotaako. Jos ei vuoda ni mä olen onnellinen mies, jos vuotaa ni siihen on jo lääkkeet tulossa. Mä diggaan Koneesta, sen fiiliksestä ja sen kuvista. Mä luulen et Kone tietää mun sielun...

Konekuvia