Olenpas pohtinut jonkin verran omia kuviani, ja tullut siihen tulokseen että en ole kovin hyvä ottamaan iloisia kuvia. Olen omasta mielestäni perkeleellisen positiivinen kaveri, ehkä jopa liiankin positiivinen, mutta kuvani harvoin viestittävät tätä. Pikemminkin päinvastoin, kuvani taipuvat yleensä synkkään, pimeään ja surulliseen.

Mistä tällainen johtuu? Onko se omien fiilisten purkamista kuvilla, vai ainoastaan oma mieltymykseni tummanpuhuviin aiheisiin. En kuitenkaan voisi sanoa että ainoastaan synkemmät kuvat ovat minun mieleeni. Kyllä kauniit kuvatkin välillä lämmittää. Kuitenkin kauniista kuvasta minun on vaikeampi kehittää itselleni tarvittavaa tarinaa, joka tekisi kuvasta hyvän. Diggaan arkisista asioista, ja arki taitaa useimmiten olla synkkää, ainakin synkempää kuin ihqut kukkamakrot.